Miten aika voi kulua näin nopeasti?

Eli ei ole paljon tullut blogia päiviteltyä. No, jos yrittäisi tehdä parannusta. Totta puhuen korujen tekeminenkin on ollut vähäisempää. Teimme aika ison remontin ja siihen kului lähes koko syksy, lähes kaikki rahat ja lähes kaikki energia. Valmista on ollut jo pitkän aikaa, mutta energian kokoaminen otti aikansa.

Jotain valmistakin on syntynyt. Tässä syksyn aikana tehtyjä koruja, aivan epämääräisessä järjestyksessä.


Olen kovasti ihastunut pronssikoruihin, niissä on mukava vintage-fiilis. Tämä kaulakoru on yksi suosikeistani. Tsekkiläiset lasihelmet on linkitetty pronssinväriseen lankaan. 

Jossain vaiheessa tilasin hurjan määrän erivärisiä lamppuhelmiä ja niitä on vieläkin laatikot väärällään. Osa on päätynyt rannekoru/korvis -seteiksi. Tässä niistä yksi. Talvella otetussa kuvassa eivät värit tietenkään näytä (näillä kuvaustaidoilla) miltään...

Yläpuolella kaulakoru, jossa helmet roikkuvat edessä ja organzanauha solmitaan niskaan. Kivinä ametistia ja vuorikristallia sekä hopeoituja pikkuhelmiä. Tämä on niin sievä ja romanttinen, ettei tällainen keski-ikäinen täti sitä kyllä osaa käyttää ollenkaan.

Puiset kaulakorut sopivat taas kenelle tahansa. Bohemiasta ostin aivan ihania tsekkiläisiä puuhelmiä ja niistä syntyi vaikka minkä värisiä kaula- ja rannekoruja, muutamat korviksetkin. Puukoru on niin kevyt ja mukava käyttää.

Viimeisenä sitten taas näitä koirajuttuja. Jos olette miettineet, mitä rotua meidän Tyyne on niin tästä kuvasta se selviää rotumääritelmän kera :-)   Korujen materiaalina tsekkilasi, ihana hopeoitu perhosketju ja hopeoidut salpalukot.

Tyynen saavutuksia viime syksyltä: Komea pokaali palkintona MEJÄ-kisoista, joissa neiti sai ensi yrittämällä avoimen luokan mestaruuden ja lähes täyden pistesaaliin, 49/50. Vähän me olimme ylpeitä!  Nyt kun tulisi taas kesä ja pääsisimme uusiin kisoihin!