Huomenna alkaa ÄHH!

Helmetissä alkaa huomenna ÄHH. Tämä mystinen kirjainyhdistelmä tarkoittaa Älä Hilloa Helmiäsi. Jokaisen koruilijan laatikoissa on ainakin muutaman NERIK (Näitä En Raatsi Ikinä Käyttää) -helmi, joka pyörii siellä vuodesta toiseen, jota välillä katsellaan ja silitellään, mutta ei koskaan käytetä. Minulla on niitä laatikoissani aika monta.

No, ÄHH-tapahtumassa on nyt tarkoitus keventää helmilootaa, joka onkin hyvä, koska uusi tilaus Kiinasta on jo tehty (älkää kertoko kenellekään!)  ÄHHiin on ilmoittautunut toistaiseksi 27 koruilijaa ja kun jokaisen pitäisi tehdä koru päivässä, niin siitä syntyy aika monta korua...

Hulluuttani ilmoittauduin mukaan, joten huomenna se alkaa: koru päivässä ilmaantuu tänne blogiin. Toivotaan ainakin!

Tässä vähän varaslähtöä eli kolminkertainen rannekoru fossiilikiveä ja tsekkiläistä fire polished -lasia.

Ai niin, muut ÄHH-osallistujat löytyvät tässä

Korviksia

Tässä lisää kuvaussession satoa, tällä kertaa korviksia.

Näissä ensimmäisissä jotain puuta, jonka nimen olen autuaasti unohtanut sekä sterling-hopeaa. Ihanan kevyet korvissa, tein itselle samanlaiset, mutta nämä ovat vielä vailla omistajaa, kuten muutkin tämän postauksen korvikset.

Tässä toisessa parissa Balin hopeaa ja opaalilasia.

Pari seuraavaa paria kokonaan hopeata. Nämä on vähän turhankin simppelit omaan makuuni, mutta ihan kivat arkikorvikset.

Harjoiteltiin hopeakurssilla renkaitten takomista ja tässä tulos. Renkaitten keskellä roikkuu kuukiveä, joka on aivan ihana puolijalokivi. Siinä on todella kaunis sininen välähdys hyvässä valossa, kuvissa siitä ei näy häivähdystäkään. Näistä on monia versioita eri kivillä ja kristallilla, tämä kuukivi taitaa kuitenkin olla suosikkini.

Abalone on todella kaunista simpukankuorta, ihana värien kirjo! Tässä kuvassa se ei tietenkään kovin hyvin näy, keinovalossa.

Parit ihan peruskorvikset, hopeoitua metallia ja lasia.

Ja viimeisenä vielä ihanaa värjättyä akaattia ja hopeaa.

Jotain olisi kiva saada taas tehdyksikin, mutta aika on pikkuisen kortilla tätä nykyä. Tässä syyllinen

Valokuvausmaratonin satoa

Lopultakin sain tehtyä sen, mitä olen jo pitkään suunnitellut eli kuvasin ison joukon aiemmin valmistuneita koruja. Tässä kuvausponnistelujen satoa. Harmi, että valoa oli tänään todella vähän.


Tämä rannekoru saattaa jäädä omaan korulaatikkooni, lähinnä ihanien värien vuoksi. Helmet ovat foliolasia ja aika suuria, välissä hopea. Hopeiset helmihatut ovat Thaimaasta ja lukko, joka ei oikein hyvin kuvassa näy, Balilta. 

Turkoosi rannekoru on värjättyä kvartsia, välissä lasihelmiä ja hopeoituja helmiä, myös lukko hopeoitu. Korviksissa samat materiaalit.
Hopeoidut korut ovat siitä mukavia, että materiaalit ovat paljon paljon halvempia kuin hopea. Ongelmana tietysti se, että koru ei kestä ikuisesti vaan jossain vaiheessa metalliosat tummuvat ja kuluvat. Joillakin ihmisillä ne kuluvat paljon nopeasti kuin toisilla, liittyy kuulemma jotenkin ihon happamuuteen. Korun kastuminen ja erityisesti erilainen kosmetiikka ja hajuvedet heikentävät korun pysymistä kauniina. Toisaalta sitten itse tehdyn korun voi aina purkaa ja rakentaa uudelleen ihan eri näköiseksi.

Nämä korvikset ovat mielestäni tosi söpöt, aika pikkuisetkin. Valmiissa hopeisissa korvispohjissa istutetut ametistit ja ametistit tuossa sitten roikkuvat myös, lisukkeena Balin hopeaa.

Lopuksi vielä blingbling-korvikset. Nämä ovat tosi ihanat korvissa ja yllättävän kevyet. Vuorikristallia kirkkaana ja siniseksi värjättynä sekä valkoisia ja sinisiä makeanveden helmiä ja hopeaa. Näitä olen tehnyt useamman parin vähän eri värisinä. Pinkit vielä puuttuisi...ja jotkut pippalot, joissa näitä pitäisi!

Helmiriippuvuus-työryhmän esittelyä

Saanko esitellä työryhmämme kauniimman ja tärkeimmän jäsenen: Tyyne, 14 viikkoa. Sorminäppäryydessä neidillä on jonkin verran toivomisen varaa, mutta innostuksessa ei puutteita ole havaittu. Erityisen mieluista on FMG:ltä saapuneitten isojen pahvilaatikoitten jyystäminen paloiksi.

Tänään Tyyne oli leikkimässä yhdessä sisarustensa kanssa, mukana oli viisi pentua seitsemästä ja vielä pentueen isäkin. Jälleennäkeminen oli riemukas ja vauhtia piisasi. Tyyne kirmasi kuin delfiini lumikinoksessa (voiko delfiini tehdä niin?), kiipeili lumikasassa kuin orava ja pomppi sisarustensa niskaan ryminällä.

Kuvassa jo hieman touhusta uupunut neito, joka tällä hetkellä nukkuu sikeästi ja kovaa kuorsaten.

Tyyne oli askarrellut (emäntänsä pienellä avustuksella) kasvattajalleen sievän rannekorun sugliitista ja hopeasta, mutta valitettavasti koru jäi kaikessa räminässä kuvaamatta.

Joitakin tekemiäni koruja

Nämä korut ovat jo aikaisemmin tehtyjä, mutta ei kai se haittaa.

Tämä ranneketju on tilaustyö työkaverille ja siitä tuli niin nätti, että melkein pidin sen itse, vaikka oranssi ei ole minun värini ollenkaan. Korussa on käytetty Swarovskin kristalleja, karneolia ja Balin hopeaa. Swarovskien väri on crystal red magma.

Rannekorun kaveriksi korvikset. Näitä jouduttiin sittemmin vähän muokkaamaan, mutta tässä ne ovat alkuperäisinä. Karneolia roikkumassa hopeassa, korvispohjat ostettu FMG:ltä

Tätä rannekorua tein pitkään ja hartaasti Ahjolan hopeakurssilla. Malli on jostain kirjasta ja koru on tehty lukkoa myöten itse eri paksuisista ja muotoisista hopealangoista. Tämä kulkee kädessä melkein päivittäin.

Pienen pieniä Swarovskin helmiä kieputettuna ohueen hopealankaan. Näitä oli hauska tehdä eri väreissä. Ehkä nämä valkoiset ovat kuitenkin suosikkini. Taustalla pilkottaa äitini käsinkutoma ja -kirjoma tyynynliina.

Helmiriippuvuuttako?

Jo pitkään on internetin keskustelupalstoilla, esim Helmetissä keskusteltu helmien aiheuttamista riippuvuusoireista. Maailman terveysjärjestö WHO on laatinut diagnostiset kriteerit riippuvuusoireyhtymille, mutta helmiriippuvuus on jostain syystä unohdettu. Toivottavasti seuraava tautiluokitusversio ICD-11 korjaa tilanteen.

Työryhmämme on laatinut alustavan version kriteeristöstä, joka julkaistaan nyt tässä ensi kerran. Testaa itsesi ja järkyty!