Valokuvausmaratonin satoa

Lopultakin sain tehtyä sen, mitä olen jo pitkään suunnitellut eli kuvasin ison joukon aiemmin valmistuneita koruja. Tässä kuvausponnistelujen satoa. Harmi, että valoa oli tänään todella vähän.


Tämä rannekoru saattaa jäädä omaan korulaatikkooni, lähinnä ihanien värien vuoksi. Helmet ovat foliolasia ja aika suuria, välissä hopea. Hopeiset helmihatut ovat Thaimaasta ja lukko, joka ei oikein hyvin kuvassa näy, Balilta. 

Turkoosi rannekoru on värjättyä kvartsia, välissä lasihelmiä ja hopeoituja helmiä, myös lukko hopeoitu. Korviksissa samat materiaalit.
Hopeoidut korut ovat siitä mukavia, että materiaalit ovat paljon paljon halvempia kuin hopea. Ongelmana tietysti se, että koru ei kestä ikuisesti vaan jossain vaiheessa metalliosat tummuvat ja kuluvat. Joillakin ihmisillä ne kuluvat paljon nopeasti kuin toisilla, liittyy kuulemma jotenkin ihon happamuuteen. Korun kastuminen ja erityisesti erilainen kosmetiikka ja hajuvedet heikentävät korun pysymistä kauniina. Toisaalta sitten itse tehdyn korun voi aina purkaa ja rakentaa uudelleen ihan eri näköiseksi.

Nämä korvikset ovat mielestäni tosi söpöt, aika pikkuisetkin. Valmiissa hopeisissa korvispohjissa istutetut ametistit ja ametistit tuossa sitten roikkuvat myös, lisukkeena Balin hopeaa.

Lopuksi vielä blingbling-korvikset. Nämä ovat tosi ihanat korvissa ja yllättävän kevyet. Vuorikristallia kirkkaana ja siniseksi värjättynä sekä valkoisia ja sinisiä makeanveden helmiä ja hopeaa. Näitä olen tehnyt useamman parin vähän eri värisinä. Pinkit vielä puuttuisi...ja jotkut pippalot, joissa näitä pitäisi!