maanantai 31. lokakuuta 2011

Vähän loiventavaa

Niinhän se on, että kunnon putki kannattaa katkaista loiventelemalla, se on turvallisempaa!  Tässä siis muutamat korvikset, nämäkin viikonlopun satoa.

Ensimmäisenä ihanat kisut, joista toinen on mielenosoitukselliseti kääntänyt häntäpuolensa tänne päin. Älkää kertoko Tyynelle, mutta olen aina ollut mielestäni enemmän kissaihminen, siis ennen Tyynen tuloa. Valitettavasti hengitystieni eivät vain kestä kissoja, joten Tyynekään ei sitten saa kissakaveria.




Nämä kristallikorvikset kuuluvat yhteen edellisen postauksen rannerenkaan kanssa. Värikin näkyy tässä paremmin. Nämä ovat niin sievät, että saatan pitää ne itse. Tykkään tuollaisista kunnolla roikkuvista malleista.




Tässä myös kumppanit edellisen postauksen mustavalkoiselle rannerenkaalle. Hopeoituja osia näissäkin.  Hopea maksaa nykyään niin järkyttävän paljon, että tällaiset edullisemmat versiot houkuttelevat. Onneksi nykyään saa kivan näköisiä ja hyvälaatuisia epäjalojakin metalliosia. Sellaisista muuten tehdään monet ns. merkkikorutkin, kuten Snö tai Pilgrim.


Valkoista kvartsia ja svaroja



Paras viimeiseksi. Työkaveri halusi pitkät korvikset joistain vaaleista helmistä ja tässä ne nyt ovat. Tällä kertaa ihan oikeassa hopeaketjussa roikkuu iso osterinkuorihelmi ja swarovskin kirkas rondelli. Kuva on valitettavan huono, mutta oli mukava nähdä nämä työkaverin korvissa tänään, heilahtelivat oikein kauniisti!


sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Retkahdus!

Niinhän se on, että melkein jokainen riippuvuusongelmista kärsivä pystyy olemaan jonkin aikaa käyttämättä...tai tässä tapauksessa siis koruilematta. Joitakin lyhyitä repsahduksia on toki ollut, mutta nyt lähti putki päälle oikein kunnolla.

Abstinenssin syykin on toki selvä: Tyyne. Neiti on kasvanut isoksi tytöksi, vuosi on jo mittarissa ja kokoa on tullut hurjasti lisää, järkeä vähän vähemmän. Kesä on mennyt ulkoillessa ja koiran kanssa leikkiessä. Näyttelyissäkin on käyty ja Tyyne on menestynyt vallan mainiosti, olemme oikein ylpeitä.

Tässä kuva Tyynestä metsäretkellä



Niitä korukuvia sitten...
Teen kaikkein mieluiten rannekoruja ja tänään niitä syntyikin oikein aika kasa

Näissä ensimmäisissä huurrettua onyxia ja huurrettua vuorikristallia ja kivoja isoja hopeoituja helmiä



Samaisia hopeoituja metallihelmiä, tällä kertaa aivan ihanan kiinalaisen kristallin kera. Tuo väri on tuollainen jännä harmaan ruskea, luonnossa paljon nätimpi kuin keinovalossa otetussa kuvassa.






En  yhtään tykkää oranssista, mutta tästä tuli oikeastaan aika kiva. Säröakaatteja ja kristalleja kera hopeoitujen metalliosien



Lisää säröakaattia, mustavalkoista ja vihreää, kristallien ja hopeoitujen metalliosien kanssa
















'

Sitten vaihteeksi vähän lasihelmiä. Hopeoidut metalliosat tässäkin ja swarovskeja





Nahkanauhat eivät oikein ole minun juttuni, mutta noissa metallihelmissä oli niin isot reiät, että hölskyivät vaijerissa. Tulipa siis tätäkin kokeiltua


Tilasimme (taas kerran) kimpassa Kiinasta kaikenlaista. Onnistunein ostokseni tällä kertaa olivat hopeoidut ketjut, jotka ainakin näyttäisivät oikein hyvälaatuisilta. Tässä ketjuun ripusteltu kaikenlaista härpäkettä...

Näissä parissa seuraavassa taas nättiä perhosketjua kristallien rinnalla



Fossiilikivi on tässä niin kauniin punaista, että tulee ihan joulu mieleen





Tässä myös fossiilikiveä, tällä kertaa vaaleanpunaisena. Fossiilikivi on oikeasti hailakan vaaleanruskeaa, mutta sitä värjätään monilla kirkkailla väreillä




Aagh, tätä keinovaloa!  Kauniin vaaleanpunaiset kristallit näyttävät tässä todella epämääräisen värisiltä. Pitäisi opetella käyttämään kunnolla jotain kuvankäsittelyohjelmaa, josko näistä saisi edes jotenkin aidon värisiä




Ja lopuksi vähän valkoista. Ensimmäisessä makeanvedenhelmiä ja lasia


Tässä toisessa vuorikristallia ja vaaleaa kvartsia.


keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Ihan pikkuisen myöhässä - ÄHH 27-28

Helmikuu on ohi ja viimeiset ÄHH-korutkin on nyt saatu kuvatuksi. Korut valmistuivat jo helmikuussa, kuten sääntöjen mukaan pitikin.

Nämä toiseksi viimeiset ovat vähän tylsästi korvikset, krysokollaa ja hopeaa.


Kuukauden onnistunein koru - ainakin omasta mielestäni - on tämä viimeinen eli rannekoru kreikkalaisissa väreissä, samalle työkaverille, joka tilasi aiemmin kreikkalaisväriset korvikset.  Valitettavasti kuva ei ole kovin hyvä, mutta erottuvat siitä nyt kuitenkin yksityiskohdat. Kivi on sodaliittia, suurehkoja nugetteja. Lisänä Swarovskin kristalleja, väri dark sapphire, Balin hopeahelmiä, helmihatut ja lukko sekä tuo taivaallisen ihana hopeaputki, joka on Thaimaasta. Enää yksi hopeaputki jäljellä, näitä on todella hillottu hartaudella.


Tyyne kasvaa vauhdilla, neiti painaa jo 17,3 kg!  Pentuhampaat ovat vaihtumassa rautahampaiksi ja puremista pitäisi olla koko ajan tai huonekalut ovat vaarassa. Kuvassa vaikuttava purukalusto ja isännän kourat. Hopeaketju toissavuotista tuotantoa.
Ihmettelettekö, miksi olen moisen kuvan ottanut? Yrittäkääpä vauhdissa saada selvää, ovatko kaikki koiranpennun hampaat oikeassa asennossa! Tästä voi ihan rauhassa tarkastella...

lauantai 26. helmikuuta 2011

ÄHH 24-26

Oi joi, kone alkaa yskiä näin maalisuoran lähestyessä. Jotain valmistakin on kuitenkin tullut.

Työkaveri toivoi helmikorviksia kaveriksi jo olemassaolevalle solmitulle helminauhalle. Tässä kaksi vaihtoehtoa, joista molemmissa Balin hopeaa ja makeanveden helmiä.



Kaulakoru vaaleanpunaisista makeanveden helmistä, vaijeriin pujotettu. Linkit ovat korumetallia, joihin kiinnitettynä pieniä kristalleja. Edessä roikkuu Swarovskin kristallisydän, joka näkyy yksityiskohtakuvassa paremmin. .


Ja viimeisenä suloisin korumme Tyyne. Neiti aloitti viime viikolla pentukoulun, jossa tämä kuva on otettu. Onneksi pentukoulu järjestetään sisätiloissa eli hallissa, muuten sinne olisi jäätynyt. Hallissa sentään niinkin lämmin kuin -5C. Brrrrrrrrr.......

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Tyttömäistä! ÄHH 12-23

Pitkästä aikaa blogiin päivitystä!  Koruja on syntynyt runsaasti, mutta kuvaaminen on yhtä tuskaa. Ulkona on ollut niin kylmä, että ei ole viitsinyt siellä kuvata ja sisällä se taas on niin hankalaa. Mutta tänään urakalla kuvattu lisää ÄHH-tuotantoa.

Rannekoruja samalla mallilla aika monta. Yllättävän erilainen tunnelma niihin tulee, kun helmet ja värit vaihtuvat.  Kaikissa materiaalina lasihelmet ja hopeoitu metalli. Nämä ovat menossa myyntiin, mutta on niissä pari sellaista, joiden toivon jäävän myymättä, niin pitäisin ne ihan itse!



Turkoosia kristallia korvikset kuuluvat sarjaan:




Tähän turkoosiin on korviksetkin:







Korvikset löytyy tähänkin...meren vihreää




Vielä lähikuva noista kauniista lamppuhelmistä


Ja pitäähän sitä pinksutkin korvikset olla:


Haa! Ollaan siis edellä urakassa. Se onkin hyvä, koska Tyynekin on nyt ihan väsynyt. Viikonloppu on sujunut ulkoillessa uudessa hienossa takissa. Huomatkaa sävy-sävyyn talutushihna.



Kaiken ulkoilun uuvuttama neito on nukahtanut koruilupöydän alle ja toivottaa blogin lukijoille makoisia unia!

lauantai 12. helmikuuta 2011

ÄHH 9-11

Tyynen hurjat taistelut jatkuvat. Pahimmat viholliset, joita vastaan täytyy käydä kolmas maailmansota joka kävelyllä, tuntuvat olevan männynoksat. Tässä yksi käsittelyssä.


Tässä hopeinen setti, joka oikeastaan ei ole uusi vaan tehty jo syksyllä hopeakurssilla. Ainoastaan korvikset uutta tuotantoa. Juotostyössä huomattavasti toivomisen varaa. Sterlinghopeaa, pyöreää ja neliölankaa. Tämä koru on kyllä hauska, siinä on jotain modernin retroa.


Seuraavana rannekoru, jossa materiaaleina lasihelmet ja hopeoidut metalliosat. Vaatimattomista materiaaleista huolimatta tykkään tästä aika tavalla, ehkä siksi, että turkoosi on ehdottomasti yksi lempiväreistäni.



Rannekorulle kaveriksi kaulakoru, joka on piiiiiitkä eli menee kaulan ympäri kolmasti, ei lukkoa. Samat materiaalit. Kuva on onneton, koska aloin hermostua pakkasessa kuvaamiseen. Inhoan tätä kylmyyttä!



Ja nyt vielä tekemään ja kuvaamaan tämän päivän koru...ehkä se ilmestyy blogiin vasta huomenna.

ÄHH 7-8

Huh huh, on mennyt monta päivää siitä, kun viimeksi päivitin blogia! Koruja on kyllä syntynyt, mutta valokuvaus ei ole oikein sujunut ja olen joutunut osan koruista kuvaamaan uudelleen. Nämäkään eivät häävejä ole, mutta kun ei muka ehdi päivällä kuvata niin ei ehdi.

Tämä ensimmäinen on oikeastaan vanha koru, jonka purin ja kokosin uudelleen vähän (mutta vain vähän) laadukkaammista materiaaleista kuin alkuperäinen. Ihanat cloisonne-helmet Beadworksilta Lontoosta, värit ovat tumma turkoosi ja tumman ruskea. Lisänä lasihelmiä ja korumetallia. Lukko vielä puuttuu...


Rannekorulla sama tarina kuin edellisellä. Tämä on alunperin ihan ensimmäisiä tekemiäni koruja ja huonolaatuinen vaijeri oli venähtänyt tosi pahasti, koru oli jo alkujaankin liian pitkä, joten tässä vähän lyhennetty versio.  Kivet ovat crysokollaa ja aika suuria, niin että koru on aika painava ranteessa. Lisänä vuorikristallia ja korumetallia. Nuo ihanat isot helmihatut ja iso metallihelmi on purettu muistaakseni Portugalista ostetusta kuminauhakorusta, josta maksoin peräti euron. Harmittaa, etten ostanut niitä enempää kuin kolme, vasta jälkikäteen tajusin, kuinka kalliita korumetallisetkin osat voivat olla.

Välillä piristykseksi Tyyne, joka kyllä on vähän taas uuvahtanut. Hurja taistelu pehmosarvikuonoa vastaan päättyi sarvikuonon voittoon, kuten näkyy.